Koronan aiheuttama ajatus, ettei ole triathlonkilpailuja eli ei ole päämäärää mihin harjoitella synnytti ajatuksen pidemmästä yhteislenkistä pizzalle Turkuun tai Tampereelle tai jonnekin muualle - saisipa hyvän syyn harjoitella ja sosiaalisen tapahtuman.
Laitoin kysymyksen Electrofitin Triathlon Whatsapp -ryhmään. Siellä se ajatus sitten jalostui yhdeksi 600 km lenkiksi. Piirrettyäni reitin Mira Leskinen ja Simo-Viljami Ojanen lupasivat lähteä mukaan polkemaan.
Mahdotonta tai ei ehkä sittenkään?
Päätin katsoa mitä tästä tulee - tavoitteena ajallisesti pisin suoritukseni koskaan, pääsenkö yli 180 km, yli Ironmanin 13 h tunnin suorituksen, jaksanko yli 24 h jne. Aloin pätkimään ajatusta paloihin ja mahdoton alkoi tuntumaan haasteelta, josta ei kannata peruuttaa. Astuin leikkiin, jossa 100 % varmuudella voittaisin itseni, mutta mille voittajakorokeelle pääsisin, halusin uteliaana ottaa selvää. Innostuin – ja se taisi vähän näkyäkin energiani suuntautumisessa. Ostin uuden pyörän (ei ollut ihan välttämätöntä) ja selvitin, onko kukaan ajanut noin pitkää matkaa. Eri foorumien kautta sain myös selville, mistä parhaat tiet eri kaupunkien välillä kulkee. Kyselin kavereita mukaan – muutama innostuikin ja lähti mukaan urakkaan. Monta detaljia tuli lisättyä tehtävälistaan - tuli jopa hyvät vinkit chamois-voiteistakin.
Tiimi 600 km
Kiinnostuneita tuli pikkuhiljaa mukaan enemmän ja enemmän, myös eri etapeille mukaan pääjoukon vetoavuksi. Kukaan meistä ei ollut ajanut yli 300 km matkaa ja suurin osa 'vain' 180 km osana täyden matkan Ironman -suoritusta. Eräs oli ajanut yhteensä vain 800 km maantiepyörällä koko ikänsä aikana ostettuaan edellisenä vuotena ensimmäisen maantiepyörän. Koko pyöräilyjoukkomme koostui hyväkuntoisista kuntoilijoista, vaikka osalla pyöräilykokemusta oli selvästi vähemmän. Ryhmässä ajaminen tasasi kuitenkin tasoeroja. Osallistujilla oli harjoitustaustaa hiihdosta, triathlonista ja pyöräilystä. Harjoitustunteja osallistujilla oli 6-12 h viikossa eri lajien parissa.
Matkasta rakentui eeppinen kokemus koko joukolle siitä, miten voittaa itsensä sekä miten tiimin energia vie eteenpäin. Simo-Viljami ohjeisti, että matka tehtäisiin yhtäsoittoa kolmella isommalla ruokatauolla. Muuten lyhyillä juomapullojen ja energian täydennystauoilla n. 3 tunnin välein. Mukaan palkattiin ammattihuoltaja, valokuvaaja ja kuski. Poliisilta pyysin ohjeistusta perässä ajavan huoltoauton käyttöön.
Matkan pituus ja oma jaksaminen mietityttivät osallistujia. Jalat riittävät (ehkä), mutta polkeminen samoilla silmillä tai muun kropan jaksaminen askarrutti. Mahdottoman tuntuinen haaste alkoi jopa tuntua hyvän suunnittelun myötä mahdolliselle. Tapahtuman lähestyessä Whatsapp -ryhmässä tukea ja tietoa satoi kiihtyvällä tahdilla kanssapyöräilijöiltä. Simo-Viljami ja Mira vastasivat taustalla järjestelyistä ja kestävyystempauksia tehneen Jaakko Mattilan ohjeet auttoivat suuresti.
Yrityselämästä tai työpaikoilta voi kerätä paljon yhtymäkohtia siihen, miten hyvin toimiva tiimi rakentuu ja miten voitetaan mahdottoman iso haaste – joka on tavoitteena vielä tuntematon ja liian isokin, jotta kukaan olisi sen tehnyt tai saavuttanut. Tiimissä on tärkeää se, miten osoitetaan arvostusta toisille ja kannustetaan eteenpäin. Ison ja mahdottomaltakin tuntuvan kestävyyssuorituksen tekeminen on varmasti paras koulu esimies- tai tiimityötaitoihin, totesi eräs mukana ollut toimistusjohtaja ja yhdyn ajatukseen täysin.
Hengen voitto
Oppi tai muistutus minulle oli se, että itse pyöräily ja se jaksaako jalat ei olekaan asia, minkä kohtaa matkalla. Se, miten kohtaa itsensä ja käy jokaisen tuntemuksen läpi, oli ne hyviä tai huonoja, ratkaisee onnistumisen. Miten hyvistä hetkistä saa energiaa jaksamiseen ja miten pitää kääntää tuntuva väsymys voimavaraksi ymmärtämällä sen hetkellisyys. Ja miten pienikin ele antaa toiselle energiaa tai auttaa raskaan vaiheen loppuun. Tämän kaiken voi lopulta ymmärtää pitkän suorituksen tehneenä – luulen, että se on kestävyysliikunnan suurin viehätys minulle.
Tätä kirjoittaessa ja ajatuksia kirjotusta varten kerätessä itselle selvisi hiljalleen, miten iso juttu 600 km ajaminen kerralla oikeastaan oli: ei siis ainoastaan äärimmäisen harvinaislaatuisena suorituksena, vaan mitä asioita tässä oppi itsestään, omista voimavaroista, ryhmädynamiikan merkityksestä ja miten rakentaa optimistista kestävää tulevaisuudenkuvaa - sitkeyttä elämässä muutenkin.
Yritysjohtajana tehtäväni on antaa ja luoda energiaa ihmisten kanssakäymisiin, tekemiseen yhdessä ja yksin. Tehtävä vaatii korkean pitkäkestoisen energiatason. Oma kokemukseni on se, että hyvä fyysinen kunto antaa energiaa käsitellä väistämättä eteen tulevia työelämän ja muunkin elämän haasteita tavalla, jossa ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ilman, että maailma alkaa pyörimään vain haasteiden ympärillä.
Ajatuksiini jää muutaman viikon jälkeen kysymys; millonkohan Electrofit järjestäisi seuraavan mahdollisuuden tehdä jotain vastaavaa?
Seppo Ronkainen
Kirjoittaja on 51 v yritysjohtaja, joka oppi että vielä 600 km jälkeen voi tehdä mäkivedon 600-1000 W teholla hyytymättä siihen tai seuraavaan mäkeen.
Projektin tietoja:
625 km, 22 h 50 min pyörällä, 28 h taukoineen, 117000 kampikierrosta 27,6 km/h keskinopeudella, 5143 nousumetriä. Ruokailut Turussa, Tampereella ja aamiainen Janakkalassa. 10 Gigawattia positiivista tiimienergiaa saattoi matkan läpi varsin alhaisilla sykkeellä ja kampien keskiteholla.
Pyöräilijät ja koko tiimi: Seppo Ronkainen, Simo-Viljami Ojanen, Mira Leskinen, Robson Lindberg, Jari Vesanen, Julle Kuhakoski, Janek Shein, Saara Nurmela, Petteri Ingraeus, Kai Helpiö, Janne Lehtovaara, Anssi Koivuniemi, Herkko Plit, Mika Seitsonen, Jaakko Mattila ja Jari Pakarinen.
Huolto ja tukijoukot: Wille Wahlberg, Mikael Ronkainen, Erica Winqvist, ja kuvat Marko Vaahtera.
Lähdimme Helsingin Oodin edestä 18.7.2020 kello 9, ja palasimme samaan paikkaan sunnuntaina 19.7.2020 kello 13, syötyämme pizzaa Turussa, hampurilaisia Tampereella ja kaurapuuroa Janakkalassa, sekä massoittain energiageelejä ja -patukoita.
Ajatuksia vastaavaan valmistautumisesta
Jaa oma tavoitteesi paloihin, palastele palat pienemmiksi ja voita yksi pala kerrallaan. Nauti siitä, että etenet pieni pala kerrallaan. Älä ajattele koko mahdottomuutta edes valmistautumisen aikana, koska se on aina liian suuri suupala.
Tee tehtävälista ajoissa, täydennä valmistautumisen aikana.
Ympäröi itsesi samanhenkisellä porukalla. Varmista, että mukana on joku, joka on tehnyt saman tai jonkun vastaavan ultramatkan tai vähintään mentoroi sinua ja tiimiä valmistautumisessa.
Varmista, että asenteesi on mukautuva tuleviin tilanteisiin. Haasteita matkalla on ja ne tulee jokainen erikseen hoitaa, jotta eteneminen voi jatkua. Osa haasteista tulee aivan yllättäen ilman mitään valmistautumismahdollisuutta.
Tee oma osasi aina, kun vain voit tiimihengen nostamiseksi, tai hyvän henkisen energian ylläpitämiseksi. Se voi olla fist-pump - taputus olkapäälle, oma energinen mantrahuutosi, kannustava kommentti, kysymys tai ilmoitus siitä miten itse on päässyt osatavoitteen yli. Tai että lähdet salakavalasti haastamaan joukkoa kohti maakunnan rajaa ja aiot ylittää sen ennen muita.
Kun on itsellä hyvä hetki päällä, käytä se hetki muiden auttamiseen.
Luota siihen, että voit käsitellä eteen tulevat haasteet. Älä ärsyynny - väsy-kiukusta toipuminen vie aikaa ja vie energiaa etenemiseltä.
Pyri keskittymään vain seuraavaan etappiin, taukoväliin, suoraan, hienoon maisemaan tai metsämäkeen kerrallaan. Haastavan hetken kohdalla iloitse heti, kun mahdollista esimerkiksi mäen päällä ja ole kiitollinen, että pääsit näinkin pitkälle. Ole utelias siitä, mitä hienoa voisi olla edessä.
Käytä aikaa muiden näkemysten kuuntelemiseen ja pureskeluun, tiimin aivot ovat aina enemmän kuin yksilöt summattuna.
Matkalla on ryhmässä välttämätöntä antaa muille ja ottaa vastaan palautetta omasta toiminnasta, sillä vain siten ryhmän toiminta parantuu. Ryhmänä tavoitteen onnistuminen on merkittävästi helpompaa. Esimerkiksi oikealla ajotavalla voi ilmanvastus tippua ryhmässä jopa 40%, väärällä vain 10% - ryhmäajo toimii vain, jos ryhmä pysyy kasassa.
Kun teet - tee isolla positiivisella sydämellä, kunnolla ja niin, että se näkyy muille – lataat itseesi siten energiaa ja annat muille
Usko itseesi ja kykyihisi, sillä vain siten voit yllättyä ja voittaa sen mitä edessä on.
Kuvat: Marko Vaahtera
